Suurin osa koulunkäynnistä on asioiden tekemistä yhdessä. Mikä siis eteen, kun pandemia romuttaa suunnitelmat ja tekee etäopetuksesta välttämätöntä? Tukholmalainen Fryshusetin lukio panosti moderniin tekniikkaan – ja uusiin työskentelytapoihin.
Koronapandemian alettua lähes kaikki yritykset ja toimijat ovat joutuneet sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Koulutussektori ei tee tästä poikkeusta. Oppilaitokset ovat monien alojen tavoin panostaneet etätyöhön sekä opettajien että oppilaiden osalta, mikä on tuonut mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Yhtäältä etäopetukseen siirtyminen voi tuntua ajatuksena helpolta, mutta toisaalta opetus perustuu yhä pitkälti yhdessä tekemiseen sekä oppilaiden ja opettajan välisiin kohtaamisiin.
Fryshusetin lukiossa ei aiemmin ollut tarjolla epäopetusta, mutta nyt se on kasvava opetusmuoto:
– Yhteisöllisyys on koulussa keskeistä, sanoo Fryshusetin lukion mediapedagogi Fredrik Karlsson. Muiden tapaaminen ja asioiden tekeminen yhdessä on kuitenkin mahdollista myös tietokoneella. Meillä kaikki lähti omasta aloitteesta, kun osa opettajista innostui kokeilemaan etäopetusta. Nyt käytämme tätä opetusmuotoa koko ajan enemmän.
Haasteena ei ole tekniikka
Siirtyminen digitaaliseen luokkahuoneeseen ei ole käynyt täysin kivuttomasti, mutta haasteet ovat harvoin olleet teknisiä.
– Tekniikka on pääsääntöisesti toiminut moitteetta, Fredrik kertoo. Yksittäisissä tapauksissa verkko on hidastellut tai kamerat ovat nykineet. Haasteellista on sen sijaan ollut luoda houkutteleva opetusmuoto, joka toimii sekä oppilailla että opettajilla. Useimmat opettajat suhtautuivat ensimmäisiin yrityksiin kielteisesti. Opetuksesta katoaa luonnollinen osa, kun opettaja ei voi kiertää luokassa neuvomassa ryhmiä tai yksittäisiä oppilaita ja jutustelemassa. Ennen kuin etäopetukseen oli ehtinyt muodostua rutiinit, etätunnit myös rönsyilivät monen mielestä.
Haasteet ratkaistiin jäsentämällä
Sen sijaan, että koko projekti olisi lopetettu, Fryshusetin lukiossa päätettiin suhtautua ongelmiin lastentauteina ja ratkaista haasteet laatimalla rakenteita ja hallinnointitapoja, jotka helpottavat kaikkien osapuolten työtä.
– Järjestimme jatkokoulutuksen, jotta opettajat oppisivat suunnittelemaan oppitunteja, ja laadimme opettajille yhteiset ohjeet eri oppiaineiden rakenteiden yhdenmukaistamiseen, kertoo Fryshusetin lukion IT-päällikkö Benjamin Axelsson Myrlans, joka vastaa järjestelmien ylläpidosta. Useimmille työkalut olivat tuttuja jo entuudestaan. Nykypäivän nuoret ovat tottuneita mobiililaitteiden käyttäjiä, ja opettajat hallitsevat yleensä huomattavasti paremmin tietokoneet, käyttöjärjestelmät, tiedostojen käsittelyn ja verkkotyökalut. Sen sijaan pedagoginen puoli oli vaikeampi.
Fredrik Karlsson jatkaa:
– Fyysinen ja digitaalinen opettaminen eroavat toisistaan valtavasti. Ero on erityisen suuri taide- ja taitoaineissa sekä oppiaineissa, joissa opettaja laatii opetusmateriaalit itse. Perinteisiä opetusvälineitä hyödyntävien oppiaineiden etäopetus on helpompaa, koska niissä oppitunti on enemmänkin kameraluento ja oppilailla on käytössään painetut kirjat. Palaute jää kuitenkin pois, koska etäopetuksessa opettaja ei voi kiertää luokkahuoneessa. Ja vielä enemmän kohtaamisesta jää pois, kun oppilaat laittavat kameran pois päältä.
– Aiemmin etäopetuksen painopisteet olivat tekniikassa ja kurssisuunnittelussa. Tärkeintä on kuitenkin se, että oppilaat pystyvät omaksumaan tarvittavat tiedot. Siksi on tärkeää rakentaa silta digitaalisen ja fyysisen opetuksen välille siten, että oppilaat saavat samanlaatuista opetusta sekä etänä että luokkahuoneessa. Samsungin uusi Flip 85” on kehitetty nimenomaan luokkahuonekäyttöön. Se on tietokoneeseen liitettävä digitaalinen valkotaulu, jonka avulla opettaja voi opettaa luokkahuoneessa perinteiseen tapaan taululla, joka samalla näkyy etänä olevien oppilaiden näytöillä. Taululle kirjoitetut muistiinpanot voidaan lisäksi jakaa oppilaille jälkikäteen, mikä vähentää muistiinpanotarvetta tunnilla ja oppilaat voivat keskittyä opetukseen. Muistiinpanojen jakaminen on hyvä ominaisuus niin etä- kuin lähiopetuksessakin, Samsung Electronics Nordicin tuotepäällikkö John Linden huomauttaa.
Positiivisia odotuksia tulevaisuudelta
Oppilaiden keskuudessa etäopetus on saanut vaihtelevan vastaanoton. Ne oppilaat, joilla on aiemmin ollut vaikeuksia koulunkäynnissä, ovat kokeneet etäopetuksen hankalaksi, kun taas itsenäisesti suoriutuvat oppilaat, jotka eivät tarvitse paljon ulkopuolista motivointia, ovat usein sitä mieltä, että etäopetus sujuu hyvin.
– Huonoiten etäopetus on toiminut taitoaineissa, Fredrik sanoo. Musiikkioppilaiden mielestä on ikävää, kun he eivät voi tavata ja soittaa yhdessä livenä, eikä teatterin tai tanssin opetus onnistu digitaalisesti ollenkaan.
Sekä Fredrik että Benjamin ovat sitä mieltä, että nyt on löydetty taso, joka suurin piirtein toimii hyvin mutta harvoin erinomaisesti. Vaikka teknisiä haasteita ei juuri olekaan, digitaalinen opetus on harvoin mieluisin vaihtoehto oppilaille tai opettajalle. Molemmilla on kuitenkin positiiviset odotukset:
– Ehkä etäopetus sopii parhaiten täydentämään fyysistä opetusta? Benjamin ehdottaa. Saatavilla on tekniikkaa, joka helpottaa opettajan työtä entisestään, kuten langattomia kuulokkeita ja mahdollisuus vaihtaa kameran ja digitaalisen valkotaulun välillä, jotta opettaja voi liikkua enemmän oppitunnin aikana. Pitkällä aikavälillä uudeksi normaaliksi muodostuu ehkä hybridiopetus, jossa osa oppilaista saa opetusta luokkahuoneessa ja osa on etänä kotona.
kotona. – Lisäksi tarvitaan parempia pedagogisia alustoja, Fredrik toteaa. Vuodessa on tapahtunut paljon, mutta vielä pitää helpottaa palautteen antamista tehtävistä, kommenttien lisäämistä asiakirjoihin ja yhteydenpitoa ylipäätään. Toimintoja on jo saatavilla, mutta ne ei eivät ole vielä tarpeeksi joustavia ja nopeita.
– Pedagogiset alustat kehittyvät, ja on ratkaisevaa pysyä kehityksen kärryillä pedagogiikan osalta, mutta myös siksi, että teknisiä alustoja pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. On vain löydettävä kunkin alustan parhaat puolet. Samsung Flip ja sen kameratoiminto parantavat yhteisöllisyyden kokemusta, koska kaikki voivat nähdä toisensa ja jakaa sisältöä kuten luokkahuoneessa. Lähi- ja etäopetuksen välistä rajaa on tällöin helpompi häivyttää, John Linden sanoo.
Muut haasteet ovatkin vaikeampia voittaa.
– Suurimmat haasteet liittyvät oppilaisiin, Fredrik sanoo. Osa tarvitsee kouluympäristön kuria, osa taas asuu ahtaasti ja joillakin on huonot kotiolot ja koulu on heille turvasatama. Monilla ei ole kotona riittävää työrauhaa tai rauhallista opiskelupaikkaa. Oppituntien aikana oppilaiden takana saattaa hyöriä vanhempia aamutakeissaan.
